Perinnebiotoopit
Hieman alle puolet Suomen luontotyypeistä ovat uhanalaisia ja niiden osuus on suurin perinnebiotoopeissa ja metsissä. Erilaiset biotoopit mahdollistavat lajiston monimuotoisuuden ja siksi niiden säilyttäminen ja ennallistaminen on tärkeää.
Biotooppi on käsite, jota käytetään ympäristön luokittelussa. Biotoopiksi kutsutaan elinympäristöä, jossa on tietyt olosuhteet ja sen myötä siellä viihtyvät tietyt lajit.
Esimerkkinä kuiva kangasmetsä, jonka humuskerros on kallioisessa maastossa ohut ja heikosti maatuva. Kasvualustan ohuus ja ravinteiden niukkuus näkyy kasvi- ja eläinlajistossa.
Perinnebiotooppeja ovat kedot, niityt, hakamaat ja metsälaitumet. Suomesta löytyy 40 erilaista luontotyyppiä, joita yhdessä nimitetään perinnebiotoopeiksi. Kyseessä on siis useamman biotoopin joukko, joilla ei kasva lainkaan tai vain vähän puita ja pensaita. Nimi on sikäli harhaanjohtava, että ennen ihmisen siirtymistä jatkuvaan viljelyyn ja karjankasvatukseen, olivat nämä biotoopit syntyneet esim. metsäpalojen, tulvien ja myrskyjen myötä. Syntyneitä biotooppeja ylläpitivät kasvissyöjänisäkkäät, jolloin ne eivät päässeet metsittymään. Ajan saatossa ihmisen suorittama viljely ja karjatalous hoiti huomaamattaan näitä biotooppeja ja mahdollisti lajiston olemassaolon.
Ihmisen ylläpitämien eläinten siirryttyä ympärivuotisesti sisätiloihin sekä peltojen tehoviljelyn ja salaojituksen yleistyessä, vähenivät myös perinnebiotoopit. Luonnon monimuotoisuuden kato Suomessa on siten osin kytköksissä maanviljelyssä tapahtuneeseen kehitykseen ja eläimiin liittyvän tuotannon muutokseen. Nimi perinnebiotooppi viittaa siis menneeseen ajanjaksoon, jolloin ihmisen toiminta on ylläpitänyt tai synnyttänyt biotooppeja Suomessa.
Perinnebiotoopit jaetaan edelleen 12 ryhmään: Nummet, kalliokedot, kedot, tuoreet niityt, kosteat niityt, järven- ja joenrantaniityt, merenrantaniityt, tulvaniityt, suoniityt, lehdesniityt, hakamaat ja metsälaitumet. Jokaisessa ryhmässä on luontotyyppejä kuten esim. kallioketoja löytyy karuina- ja kalkkikallioketoina. Eri ryhmien kuvaukset löytyvät täältä Perinnebiotoopit (avaa uuden välilehden ymparisto.fi sivustolle).
Jotta biotoopin oma lajisto pääsisi kukoistamaan, on suositeltavaa käyttää sen ennallistamisessa ammattilaisten apua. Myymälästä napattu ”niittysekoitus” ei ole suositeltava ratkaisu, koska siemenet eivät ole paikallisia. Tavoitteena ennallistamisessa on elvyttää alueen oma lajisto ja sen mahdollistaa biotoopin olosuhteiden palauttaminen esimerkiksi puustoa ja pensastoa harventamalla. Metsähallitus suosittelee esim. umpeen kasvaneen niityn hoidossa huolellista luonto-ja kulttuuriarvojen kartoitusta ja hoitosuunnitelman laatimista.
Lisätietoa aiheesta
Perinnemaisemayhdistyksen sivut Perinnemaisematyypit
Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu Perinnebiotoopit
Metsahallituksen sivusto Perinneymparistojen hoito
Yle Luonto Tarvitseeko luonto ihmistä? Perinnemaisemat matkivat muinaisia mammuttiaroja
Kaisa Ruohoranta 2021, artikkeli on julkaistu myös Catena ry:n sivuilla www.culturacatena.fi