Luonnon monimuotoisuutta edistetään monipuolisella lajistolla
Kohteesta riippuen luonnon monimuotoisuuden edistäminen voi tarkoittaa metsäpuutarhaa, dynaamisia istutuksia tai alueen ennallistamista nurmikosta niityksi. Maaperä, vesistö ja kiviaines ovat myös osa monimuotoisuutta. Kasvillisuuden helppohoitoisuus perustuu lajin ja kasvupaikan onnistuneeseen yhteensovittamiseen.
VIERASLAJIEN HALLINTATYÖ
Billnäs

”Vieraslajilla tarkoitetaan kasvia, eläintä tai muuta eliölajia, jonka siirtymistä luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle ihminen on tahattomasti tai tarkoituksella edesauttanut. Vieraslaji on siis ihmisen myötävaikutuksella ylittänyt luontaiset leviämisesteet, kuten mantereen, meren tai vuoriston, ja levinnyt alueelle, minne se ilman ihmisen apua ei olisi vielä luontaisesti levinnyt.”
www.vieraslajit.fi
Kulttuuriyhdistys Catena ry:n hankkeessa vieraslajit kulttuurimaisemassa kokeiltiin lupiinialueen peittämistä kesällä 2021. Peitteenä toimii seitsemän vuoden aikana 100% maatuva kangas, joka katettiin murskeen ja mullan sekoituksella. Tavoitteena on poistaa lupiinikasvusto rinneniityltä, jolla kasvaa mm. ketoneilikkaa ja keltamataraa. Ruohoranta Oy vastasi työn suunnittelusta ja toteutuksesta. Kokeilua rahoittaa Ely-keskus. Alueen kehitystä seurataan vuoteen 2023 asti.


Lisätietoa vieraslajeista löytyy vieraslajit.fi -sivustolta
AVOIN OLESKELUPAIKKA KAUPUNKITILASSA
Karjaa
Yleishyödyllinen kulttuuriyhdistys Catena ry toteutti yhteistyössä Bio Pallaksen ja Mielenterveysyhdistys Kaipparin kanssa ulko-olohuoneen Karjaalle 2020-21. Suunnittelutyönä Ruohoranta Oy toteutti kasvilaatikot ja kokonaissuunnitelman. Projektin lähtökohtana oli tuoda vihreyttä alueelle, jossa sitä ei ole ja luoda ulos matalan kynnyksen oleskelupaikka. Paikka on pääosin varjoisa. Projekti toteutettiin apurahojen ja sponsorien turvin.




omilta pihoiltaan taimia ja osallistuivat istuttamiseen.
Kasvit ovat monivuotisia.

Arbelius oikealla. Kuva Marjo Kaartinen 2021.


keltapäivänliljaa ja kevätvuohenjuurta. Kuva K.R. 2021.

suikeroalpia. Kuva K.R. 2021.

EG-TRADING OY osasto
piharakentamisen näyttelypuisto, Marketan puisto, Espoo
Osasto esittelee Eg-Trading Oy:n tuotteita ja ratkaisuja.
Osaston suunnittelu Kaisa Ruohoranta yhteistyössä Nina Wennäkosken ja Carina Olanderin kanssa.



PURON MAISEMOINTI
Espoo


Lisärakentamisen seurauksena omakotitaloalueen läpi kulkeva puro siirrettiin rumpuun eli halkaisiljaltaan n. 1000 mm kokoiseen putkeen. Tavoitteena oli maisemoida rummun suuaukko ja palauttaa näkymä niiltä osin kuin mahdollista. Samalla käytiin läpi puron rantakasvillisuus. Tavoitteena oli säilyttää olevaa rantakasvillisuutta ja poistaa mm. vuohenputkea, joka oli valtaamassa rantavyöhykettä. Merkittävä osa puron ennallistamista oli jyrkkien sepelirinteiden sitominen kasvillisuudella. Puron pohja on pitkälti savimaata. Alue rajautui putken yläpuolella naapurin asentamaan metsänpohjaan. Suunnitelma toteutettiin kahdessa osassa.




VAPAA-AJAN ASUNTO
Raasepori

Suunnitelman tavoitteena oli päivittää piha vastaamaan käyttäjän tarpeita kuten mm. mahdollisuus aamuauringosta nautiskeluun terassilla, allergiaa aiheuttamattomat lajit ja näkösuojan muodostaminen kasvillisuudella. Golfkentän läheisyydessä sijaitsevalla tontilla kasvoi sananjalkaa, heinää ja järeämpää yksivuotista kasvillisuutta. Alueelle on myös levinnyt laajasti lupiini. Suunnitelman lähtökohtana on yhdistää luonnonvarainen lajisto koristekasvillisuuteen. Lupiinin leviämistä pyritään hillitsemään niittämällä ja poistamalla kasveja.






jälkeen elokuussa. Toteutus Fri-Tec Oy, Valvonta
Ruohoranta Oy. Kuva K.R. 2021

Kuva K.R. 2021.


UUSI PIHA
Tammisaari

Lähtökohdat
Kohteen pihan suunnittelu alkoi sen valmistumisen jälkeen, joten pihasuunnitelmassa ei voitu vaikuttaa kaikkien ulkokalusteiden tai pääkulkuväylien materiaaleihin ja linjauksiin.
Kiinteistö sijaitsee hiekkaharjulla. Suunnitelman lähtökohtana toimivat alueen olosuhteet ja budjetti. Luonnonkivet, hiekka, heinä- ja perennaistutukset yhdessä kuivan kedon ja matalakasvuisen valkoapilan kanssa muodostavat avoimen kokonaisuuden etelän suuntaan. Rakennusten pohjoispuolen luonnontilainen metsä säilytettiin ja metsän laidalle kuivaan hiekkarinteeseen on lisätty maksaruohosekoitusta. Muutamia uusia puita istutettiin varjostamaan sekä rakennusten terasseja että pihapiiriä.
Kasvillisuuden lähtökohtana olivat alueella viihtyvät luonnonkasvit ja alueella luontaisesti esiintyvät materiaalit. Suunnitelma tukee rakenteeltaan luonnon monimuotoisuutta ja hulevesien imeyttämistä tontilla viemäriverkostoon johtamisen sijaan. Kulkuväylät ovat kivituhkaa ja alueella ei ole lainkaan asfalttipintaa. Autokatosten tien puoleisella reunalla on heittokiveä. Nurmikon perustaminen hiekalle olisi lisännyt kustannuksia huomattavasti. Valkoapila kasvaa alueella luontaisesti ja sopii matalakasvuisena terassien edustalle ja kalusteiden läheisyyteen. Apilaa ja kedon kasvillisuutta voi leikata haluamiltaan alueilta matalaksi.
Perennaisutusalueilla kasvaa kuivassa viihtyviä heiniä kuten hopeatoppoa ja koristekastikkaa. Hiekan päälle on aseteltu samalta alueelta tuotuja suuria luonnonkiviä. Väriä niityn lisäksi aikaisin keväällä tuo punainen ja valkoinen patjarikko. Myöhemmin keväällä kukkii sekä niityillä että penkissä mm. ketoneilikka, ahdekaunokki ja päivänkakkara. Puulajeina katajaa ja mäntyä sekä pensaana mongolianvaahteraa.



VILLA GYLLENBERG
Helsinki


Kohteen piha-alue on suunniteltu 1940-luvun alussa ja muovautunut kunkin pihan hoitajan mieltymysten mukaan vuosikymmenten saatossa nykyiseen asuunsa. Kiinteistö on laaja ja rajautuu pitkälti mereen. Rakennuksen ympärillä siijaitsee nurmialueita, koristekasvillisuutta ja puita. Osa tontista on jätetty luonnontilaan, joka sopii hyvin museon rahoittajan, Gyllenbergin säätiön ideologiaan. Antroposofiassa korostuu ihmisen luontosuhde ja luonnon kiertokulku. Dynaaminen kasvillisuussuunnittelu sopi paikkaan paremmin kuin tarkasti rajatut perennapenkit.



Dynaaminen kasvillisuussuunnittelu
”Dynaaminen kasvillisuussuunnittelu: Kasvillisuuden muodostamiseen on otettu mallia luonnon kasviyhdyskunnista ja kasvillisuus saa kehittyä ja muuttua keskinäisen kilpailunsa, luonnollisen elinkiertonsa, vuosien välisen vaihtelun ja sukkession mukaisesti. ”
Dynaaminen kasvillisuussuunnittelu-julkaisu, Viherympäristöliitto, 2017
Dynaaminen istutusalue toimii luontaisen kasviyhdyskunnan tavoin ja on monilajinen ja kerroksinen. Dynaaminen istutus on tavanomaista istutusta vakaampi, koska se reagoi vuosittaisiin olosuhteiden vaihteluihin muuttamalla kasvillisuuden suhteita. Monilajinen ja -muotoinen istutus lisää luonnon monimuotoisuutta. Istutuksen annetaan muuttua sekä kauden aikana että pidemmän ajan kuluessa ja hoidon tarve on vähäinen.
Ekologinen sukkessio
Sukkessio eli seuranto tarkoittaa lähinnä kasvillisuuden muutoksia, jotka ajan myötä johtavat metsittymiseen. Perennojen kohdalla istutuksen kehitystä ohjataan tavoitteellisella hoidolla, jolloin alueelle ei päästetä leviämään puun tai pensaan taimia. Ihminen linjaa mihin vaiheeseen sukkessio asettuu. Täydellisen kontrollin tavoittelu ei kuulu dynaamisiin istutussuunnitelmiin.

PIENI VIHERALUE
Helsinki
Kasvialtaiden sijaan suunnitelmassa luodaan pienelle alueelle runsaslajinen alue. Puiden alla on tilaa istuskella maanpeitekasvien päällä. Paikoitusalueen suuntaan luodaan korotus luonnonkivireunalla ja saadan pienessä tilassa onnistumaan kasvualustan korotus. Puut ja pensaat toimivat näköesteenä paikoitusalueen suuntaan, mutta kulku kiinteistöön on edelleen vaivatonta. Kohteessa on paljon iäkkäitä asukkaita.



KASVILLISUUDEN KARTOITUS JA HOITOSUUNNITELMA
Helsinki
Olevan kasvillisuuden kartoitus ja sen pohjalta laadittava hoitosuunnitelma helpottaa taloyhtiön hallituksen päätöksentekoa ja ymmärrystä oman pihan kasvillisuudesta.
Kuvaotteet Helsingissä sijaitsevan asunto-osakeyhtiön tilaamasta kartoituksesta ja hoitosuunnitelmasta.


