Referenssit

Luonnon monimuotoisuutta edistetään monipuolisella lajistolla

Kohteesta riippuen luonnon monimuotoisuuden edistäminen voi tarkoittaa metsäpuutarhaa, dynaamisia istutuksia tai alueen ennallistamista nurmikosta niityksi. Maaperä, vesistö ja kiviaines ovat myös osa monimuotoisuutta. Kasvillisuuden helppohoitoisuus perustuu lajin ja kasvupaikan onnistuneeseen yhteensovittamiseen.

MAISEMOINTISUUNNITELMA Tammisaari

Uuden vapaa-ajan asunnon rakentamisen seurauksena ennen luonnontilainen ympäristö oli murskeella ja soralla. Alue haluttiin ennallistaa lukuunottamatta muutamaa metsäpuutarhamaista aluetta. Sorarinteet vaativat eroosiosuojaa.

Kohteen pinnat peitettiin maa-aineksella, joka oli jäänyt yli pinnan kuorinnasta Tammisaaressa. Maa-aines koostui entisen niityn siemenpankista, hiekansekaisesta mullasta, humuksesta ja muusta orgaanisesta materiaalista. Tavoitteena on saada ympäröivä luonnontilainen varvikon ja heinikon yhdistelmä leviämään kasvualustaan. Olevien puiden väliin istutettiin kanadanatsaleaa ja perennoja kuten keltamaksaruohoa.

Rinteisiin asennettin eroosiosuojamattoa, joka maatuu täysin pikkuhiljaa. Matto mahdolistaa siementen pysymisen paikallaan rinteessä eri sääolosuhteissa. Mattoon kylvettiin rinneketo-siemensekoitusta. Aluetta niitetään aluksi muutaman kerran vuodessa jotta korkeammat lajit eivät heti valtaa aluetta. Jatkossa niitto kerran vuodessa riittää.

Kulkuväylien yhteyteen kylvettiin maksaruohosilppua ja matalaa niittykasvillisuutta. Tavoitteena on edistää matalamman luonnonvaraisen kasvillisuuden kehittymistä kulkuväylien yhteyteen.

Pääsisäänkäynnin yhteyteen asennettiin istutusaltaat, jotka lopulta osittain uppoavat ympäröivään terassiin. Valikoituihin kohtiin tontilal sijoitettiin kanadanatsaleaa ja perennoja. Tontille sijoittuvien säiliöiden näkösuojaksi istutettiin nopeasti kasvavaa kääpiöpunapajua ja hitaasti kasvavaa kotikataja ’Lallia’.

Tontilla oli suuri alue, jossa näkyi rakennuksen aikainen koneilla liikkuminen, mutta paikallinen lajisto oli jo aloittanut elpymisen ja jätetiin rauhaan.

VIERASLAJIEN HALLINTATYÖ

Billnäs

Billnäsin ruukissa vakiintunut haitallinen vieraslaji komealupiini Lupinus polyphyllus leviää rinneniityllä, jossa kasvaa mm. ketoneilikkaa Dianthus deltoides (uhanalaisuusluokitus silmälläpidettävä) ja keltamataraa Galium verum (uhanalaisuusluokitus vaaraantunut).

Vieraslajilla tarkoitetaan kasvia, eläintä tai muuta eliölajia, jonka siirtymistä luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle ihminen on tahattomasti tai tarkoituksella edesauttanut. Vieraslaji on siis ihmisen myötävaikutuksella ylittänyt luontaiset leviämisesteet, kuten mantereen, meren tai vuoriston, ja levinnyt alueelle, minne se ilman ihmisen apua ei olisi vielä luontaisesti levinnyt.

www.vieraslajit.fi

Kulttuuriyhdistys Catena ry:n hankkeessa vieraslajit kulttuurimaisemassa kokeiltiin lupiinialueen peittämistä kesällä 2021. Peitteenä toimii seitsemän vuoden aikana 100% maatuva kangas, joka katettiin murskeen ja mullan sekoituksella. Tavoitteena on poistaa lupiinikasvusto rinneniityltä, jolla kasvaa mm. ketoneilikkaa ja keltamataraa. Ruohoranta Oy vastasi työn suunnittelusta ja toteutuksesta. Kokeilua rahoittaa Ely-keskus. Alueen kehitystä seurataan vuoteen 2023 asti.

Kankaan reunat upotettiin 40 cm syvyyteen.
Kangas peitettiin murskeen ja mullan sekoituksella. Kasvupaikka on niukka ja paahteinen. Maa-aines tuotiin lähialueelta vastaamaan olevaa kasvualustaa. Lisäksi murske pysyy rinteessä paikallaan. Keskelle aluetta jätettiin orjanruusu. Ympäröivän kasvillisuuden annetaan levitä alueelle.

Lisätietoa vieraslajeista löytyy vieraslajit.fi -sivustolta




AVOIN OLESKELUPAIKKA KAUPUNKITILASSA

Karjaa

Yleishyödyllinen kulttuuriyhdistys Catena ry toteutti yhteistyössä Bio Pallaksen ja Mielenterveysyhdistys Kaipparin kanssa ulko-olohuoneen Karjaalle 2020-21. Suunnittelutyönä Ruohoranta Oy toteutti kasvilaatikot ja kokonaissuunnitelman. Projektin lähtökohtana oli tuoda vihreyttä alueelle, jossa sitä ei ole ja luoda ulos matalan kynnyksen oleskelupaikka. Paikka on pääosin varjoisa. Projekti toteutettiin apurahojen ja sponsorien turvin.

Kaipparin ulko-olohuoneessa rakennettiin arkkitehtuuriin sopivat kasvilaatikot, joihin osa kasveista saatiin Mielenterveysyhdistys Kaipparin jäsenten kotipihoilta. Korkeassa astiassa kaasvaa siperianhernepensas ja lamohietakirsikka. Havuina kokonaisuudessa kääpiöjapaninmarjakuusia ja sinilaakakatajaa. Nurkassa köynnöksenä hortensia. Perennoina mm. jaloangervo, pikkutalvio, särkynytsydän, tuoksukurjenpolvi, jaloakileijat, kuunlilja, keisarinpikarililja ja keltapäivänlilja. Pihasta tuotujen taimien mukana tuli myös metsämansikkaa. Kuva K.R. 2021.
Elokuvateatteri Bio Pallas sijaitsee 1939 rakennetussa funkistalossa Karjaalla. Mielenterveysyhdistys Kaipparin tilat sijaitsevat katutasossa ja yhdistyksen kirpputori samassa korttelissa. Projektissa toteutettiiin kasvilaatikoita myös elokuvateatterin ja kirpputorin eteen. Kuva K.R. 2021.
Kasvilaatikot rakennettiin sponsoriyhteistyönä. Materiaalit saatiin Puupörssistä ja maalit Rakennusapteekilta. Laatikot kokosi Kaippari ry:n puuseppä. Laatikoissa käytettiin kyllästämiseen lämmitettyä pellavaöljyä ja maalina Allbäckin pellavaöljymaaleja. Väreinä Billnäsin vihreä ja okra. Laatikoiden sisään asennettiin Eg-Trading Oy:n muovikennot ja suodatinkangas, jotka suojaavat puuta mullan kosteudelta ja eristävät talvella. Ruohoranta Oy suunnitteli laatikot rakenteineen ja pintakäsittelyn.
Mielenterveysyhdistys Kaipparin jäsenet toivat
omilta pihoiltaan taimia ja osallistuivat istuttamiseen.
Kasvit ovat monivuotisia.
Catena ry, Kaisa Ruohoranta vasemmalla ja Nina
Arbelius oikealla. Kuva Marjo Kaartinen 2021.
Osa kasvilaatikoista paikalleen asennettuna kesäkuussa 2021. Kuva K.R. 2021.
Kaipparin kirpputorin edustalla jaloangervoa,
keltapäivänliljaa ja kevätvuohenjuurta. Kuva K.R. 2021.
Bio Pallaksen sisäänkäynnillä jaloangervoa ja
suikeroalpia. Kuva K.R. 2021.
Ensimmäisenä kasvukautena taimien ollessa pieniä täydennettiin kasvialtaita yksivuotisilla kasveilla kuten tomaatit ja auringonkukat. Kuva K.R. 2021.



EG-TRADING OY osasto

piharakentamisen näyttelypuisto, Marketan puisto, Espoo

Osasto esittelee Eg-Trading Oy:n tuotteita ja ratkaisuja.

Osaston suunnittelu Kaisa Ruohoranta yhteistyössä Nina Wennäkosken ja Carina Olanderin kanssa.

Kuva Eg-Trading Oy.
Kuva Kaisa Ruohoranta
Kuva Eg-Trading Oy

PURON MAISEMOINTI

Espoo

Kuva K.R. 2021.
Lähtötilanne, näkymä terassilta. Kuva K.R. 2021.

Lisärakentamisen seurauksena omakotitaloalueen läpi kulkeva puro siirrettiin rumpuun eli halkaisiljaltaan n. 1000 mm kokoiseen putkeen. Tavoitteena oli maisemoida rummun suuaukko ja palauttaa näkymä niiltä osin kuin mahdollista. Samalla käytiin läpi puron rantakasvillisuus. Tavoitteena oli säilyttää olevaa rantakasvillisuutta ja poistaa mm. vuohenputkea, joka oli valtaamassa rantavyöhykettä. Merkittävä osa puron ennallistamista oli jyrkkien sepelirinteiden sitominen kasvillisuudella. Puron pohja on pitkälti savimaata. Alue rajautui putken yläpuolella naapurin asentamaan metsänpohjaan. Suunnitelma toteutettiin kahdessa osassa.

Suunnitelman ensimmäisessä osassa rummun ulostulo sahataan vinoon ja maisemoidaan luonnokivillä, jotka asennetaan betoniin. Sepelirinteet sidotaan pensaseroosiomatolla, jonka alle asennetaan multaa 200 mm. Eroosiomatto sisältää tärkkelyskalvon, joka estää ei-toivotun kasvillisuuden nousun taimien ollessa pieniä. Matto maatuu n. kolmen vuoden aikana. Taimien lisäksi puron varteen kylvettiin Suomen Niittysiemenen rantaniitty-siemenseosta suojaheinällä nopeuttaen alueen vihertymistä.
Puro virtaa vuolaana sateen jälkeen ja aikana. Eroosiomaton asentaminen mullan päälle vaati fyysistä vetreyttä ja osin kekseliäisyyttä, jotta maa-aines ei valu asennuksen aikana. Matto vietiin puron pohjan kautta ja päälle lisättiin olevaa sepeliä ja luonnokiviä. Naapurin tontin rajalla näkyy lautatuki tuija-aidalle. Työn toteutuksesta vastasi Fri-Tec Oy, valvonta Ruohoranta Oy, siemen- ja pensaseroosiomaton toimitti Eg-Trading Oy. Kuva K. R. 2021.
Kuva K. R. 2021
Suunnitelman toisessa osassa pyrittin ennallistamaan puron varsi tontin rajalla. Tavoitteena on sitoa rinne kasvillisuudella ja säilyttää oleva rantakasvillisuus. Lisäksi tavoitteena oli luoda kulkumahdollisuus puron äärelle.




VAPAA-AJAN ASUNTO

Raasepori

Suunnitelman tavoitteena oli päivittää piha vastaamaan käyttäjän tarpeita kuten mm. mahdollisuus aamuauringosta nautiskeluun terassilla, allergiaa aiheuttamattomat lajit ja näkösuojan muodostaminen kasvillisuudella. Golfkentän läheisyydessä sijaitsevalla tontilla kasvoi sananjalkaa, heinää ja järeämpää yksivuotista kasvillisuutta. Alueelle on myös levinnyt laajasti lupiini. Suunnitelman lähtökohtana on yhdistää luonnonvarainen lajisto koristekasvillisuuteen. Lupiinin leviämistä pyritään hillitsemään niittämällä ja poistamalla kasveja.

Suunnitelmassa olevaa metsänpohjaa säilytetään. Kulkuväylien ja olevan metsänpohjan väliin sijoittuu sekä luonnonvaraisista että koristeperennoista koostuva alue.
Toteutus Fri-Tec Oy, Valvonta Ruohoranta Oy. Kuva K.R. 2021
Toteutus Fri-Tec Oy, Valvonta Ruohoranta Oy. Kuva K.R. 2021
Harjaneilikka. Kuva K.R. 2021.
Lupiinialueen niittoa jatketaan muutama vuosi. Lupiinin siemen säilyy maassa jopa 10 vuotta, joten siitä on työlästä päästä eroon. Kyse onkin hallinnnasta ja lähialueen lupiiniesiintymien kartoittamisesta. Kukkiva tai kukkinut jäte viedään kaatopaikalle. Toteutus Fri-Tec Oy, Valvonta Ruohoranta Oy. Kuva K .R. 2021.
Iisoppi kukki näyttävästi paahteisen istutuskesän
jälkeen elokuussa. Toteutus Fri-Tec Oy, Valvonta
Ruohoranta Oy. Kuva K.R. 2021
Savukaapuyökkösen toukka viihtyi alueella.
Kuva K.R. 2021.
Kangasajuruoho viihtyy paahteessa ja levisi maksaruohon kanssa mukavasti jo istutuskesänä. Toteutus Fri-Tec Oy, Valvonta Ruohoranta Oy. Kuva K.R. 2021
Sitruunaperhoset ja kimalainen. Kuva K.R. 2021.



UUSI PIHA

Tammisaari

Paikkalähtöinen suunnitelma, Dragsvik, Ruohoranta Oy
Patjarikko aloittelee kukintaansa. K.R. 2020.

Lähtökohdat

Kohteen pihan suunnittelu alkoi sen valmistumisen jälkeen, joten pihasuunnitelmassa ei voitu vaikuttaa kaikkien ulkokalusteiden tai pääkulkuväylien materiaaleihin ja linjauksiin.

Kiinteistö sijaitsee hiekkaharjulla. Suunnitelman lähtökohtana toimivat alueen olosuhteet ja budjetti. Luonnonkivet, hiekka, heinä- ja perennaistutukset yhdessä kuivan kedon ja matalakasvuisen valkoapilan kanssa muodostavat avoimen kokonaisuuden etelän suuntaan. Rakennusten pohjoispuolen luonnontilainen metsä säilytettiin ja metsän laidalle kuivaan hiekkarinteeseen on lisätty maksaruohosekoitusta. Muutamia uusia puita istutettiin varjostamaan sekä rakennusten terasseja että pihapiiriä.

Kasvillisuuden lähtökohtana olivat alueella viihtyvät luonnonkasvit ja alueella luontaisesti esiintyvät materiaalit. Suunnitelma tukee rakenteeltaan luonnon monimuotoisuutta ja hulevesien imeyttämistä tontilla viemäriverkostoon johtamisen sijaan. Kulkuväylät ovat kivituhkaa ja alueella ei ole lainkaan asfalttipintaa. Autokatosten tien puoleisella reunalla on heittokiveä. Nurmikon perustaminen hiekalle olisi lisännyt kustannuksia huomattavasti. Valkoapila kasvaa alueella luontaisesti ja sopii matalakasvuisena terassien edustalle ja kalusteiden läheisyyteen. Apilaa ja kedon kasvillisuutta voi leikata haluamiltaan alueilta matalaksi.

Perennaisutusalueilla kasvaa kuivassa viihtyviä heiniä kuten hopeatoppoa ja koristekastikkaa. Hiekan päälle on aseteltu samalta alueelta tuotuja suuria luonnonkiviä. Väriä niityn lisäksi aikaisin keväällä tuo punainen ja valkoinen patjarikko. Myöhemmin keväällä kukkii sekä niityillä että penkissä mm. ketoneilikka, ahdekaunokki ja päivänkakkara. Puulajeina katajaa ja mäntyä sekä pensaana mongolianvaahteraa. 

Paikkalähtöinen suunnitelma, Dragsvik, Ruohoranta Oy
Dragsvikin puistokuja ennen pihasuunnitelman toteuttamista 2019. Edessä on kohteen keskimmäinen luhtitalo.
Niitty, paikkalähtöinen suunnitelma, Dragsvik, Ruohoranta Oy
Dragsvikin puistokujan keskimmäinen piha-alue kevätkylvön jälkeisenä kesänä 2020. Lopulliset lajit itävät seuraavana vuonna kylvöstä ja runsaslukuinen peltosaunio poistuu pikkuhiljaa. Niityn alkuvuodet vaativat hieman enemmän hoitoa kunnes kasvillisuus asettuu. Niitto kerran loppuvuodesta riittää hoidoksi jatkossa. Valkoapila on itänyt, mutta korkeampi muu lajisto kasvaa seassa. Dragsvikissä kävi ilmi, että pihaan on tuotu maa-ainesta muualta ja se luonnollisesti sisälsi paljon erilaista kasvillisuutta, joka nousi esiin jo vuonna 2019. Pintaan on levitetty n. 20 cm kerros multaa tuomaan ravinteita heikkamaahan.
Paikkalähtöinen suunnitelma, Dragsvik, Ruohoranta Oy
Ote kolmen luhtitalon pihasuunnitelmasta Dragsvikin puistokujalta. Suurin suunniteltava viheralue sijoittuu itäisen talon edustalle. Alueelle sijoitettiin yhteinen oleskelulle varattu alue. Suunnitteliija Kaisa Ruohoranta 2019 (työnantaja Fri-Tec Oy), toteutus Fri-Tec Oy 2020.



VILLA GYLLENBERG

Helsinki

Pihasuunnitelma, Villa Gyllenberg, Ruohoranta Oy
Villa Gyllenbergissä sijaitsee taidemuseo. Kohde sijatsee Helsingin Kuusisaaressa. K.R. 2019.
Tontin kaikki koristekasvillisuus kartoitettiin ennen muutoksia. Museon lisäosaa rakennetaan 2021-2023. Osa marjakuusista ja pensaista siirrettiin väliaikaiseen säilytykseen tai pysyvään uuteen paikkaan. Saarnivaahtera jouduttiin kaatamaan uuden tielinjauksen takia. Kuva K.R. 2020.

Kohteen piha-alue on suunniteltu 1940-luvun alussa ja muovautunut kunkin pihan hoitajan mieltymysten mukaan vuosikymmenten saatossa nykyiseen asuunsa. Kiinteistö on laaja ja rajautuu pitkälti mereen. Rakennuksen ympärillä siijaitsee nurmialueita, koristekasvillisuutta ja puita. Osa tontista on jätetty luonnontilaan, joka sopii hyvin museon rahoittajan, Gyllenbergin säätiön ideologiaan. Antroposofiassa korostuu ihmisen luontosuhde ja luonnon kiertokulku. Dynaaminen kasvillisuussuunnittelu sopi paikkaan paremmin kuin tarkasti rajatut perennapenkit.

Kivimuurit tukevat luonnon monimuotoisuutta asuinpaikkoina ja kasvualustoina.

Dynaaminen kasvillisuussuunnittelu

Dynaaminen kasvillisuussuunnittelu: Kasvillisuuden muodostamiseen on otettu mallia luonnon kasviyhdyskunnista ja kasvillisuus saa kehittyä ja muuttua keskinäisen kilpailunsa, luonnollisen elinkiertonsa, vuosien välisen vaihtelun ja sukkession mukaisesti. 

Dynaaminen kasvillisuussuunnittelu-julkaisu, Viherympäristöliitto, 2017

Dynaaminen istutusalue toimii luontaisen kasviyhdyskunnan tavoin ja on monilajinen ja kerroksinen. Dynaaminen istutus on tavanomaista istutusta vakaampi, koska se reagoi vuosittaisiin olosuhteiden vaihteluihin muuttamalla kasvillisuuden suhteita. Monilajinen ja -muotoinen istutus lisää luonnon monimuotoisuutta. Istutuksen annetaan muuttua sekä kauden aikana että pidemmän ajan kuluessa ja hoidon tarve on vähäinen.

Ekologinen sukkessio

Sukkessio eli seuranto tarkoittaa lähinnä kasvillisuuden muutoksia, jotka ajan myötä johtavat metsittymiseen. Perennojen kohdalla istutuksen kehitystä ohjataan tavoitteellisella hoidolla, jolloin alueelle ei päästetä leviämään puun tai pensaan taimia. Ihminen linjaa mihin vaiheeseen sukkessio asettuu. Täydellisen kontrollin tavoittelu ei kuulu dynaamisiin istutussuunnitelmiin.

Dynaamiset istutukset, suunnitelma, Ruohoranta Oy
Ote istutussuunnitelmasta. Villa Gyllenbergin rakennuksia kiertävälle piha-alueelle on vuosien saatossa istutettu korstekasvillisuutta. Uusien istutusten kautta olevat pensaat nivotaan yhteen ja tuodaan näyttävyyttä sisäänkäynnin yhteyteen. Istutussuunnitelma on erilainen kuin selkeästi jaotellussa perennapenkissä. Gyllenbergiin laadittiin kuviot, joita toistetaan suunnitelmaan mukaisesti kullakin alueella (esim. A1 ja A2 sekä D1 ja D2 ovat kuvioita, joihin on omat suunnitelmansa). Suunnitelma Kaisa Ruohoranta, työnantaja Fri-Tec Oy, 2020.



PIENI VIHERALUE

Helsinki

Kasvialtaiden sijaan suunnitelmassa luodaan pienelle alueelle runsaslajinen alue. Puiden alla on tilaa istuskella maanpeitekasvien päällä. Paikoitusalueen suuntaan luodaan korotus luonnonkivireunalla ja saadan pienessä tilassa onnistumaan kasvualustan korotus. Puut ja pensaat toimivat näköesteenä paikoitusalueen suuntaan, mutta kulku kiinteistöön on edelleen vaivatonta. Kohteessa on paljon iäkkäitä asukkaita.

Pihasuunnitelma, Ruohoranta Oy
Leikkauskuva, Ruohoranta Oy
Kasvualustaa korotetaan mahdollistamaan puiden ja pensaiden istutus.
Pihasuunnitelma, Ruohoranta Oy
Pihan nurmialue on olevassa pihassa vaihtumassa valkoapilaan paahteisessa ja niukkaravinteisissa olosuhteissa.



KASVILLISUUDEN KARTOITUS JA HOITOSUUNNITELMA

Helsinki

Olevan kasvillisuuden kartoitus ja sen pohjalta laadittava hoitosuunnitelma helpottaa taloyhtiön hallituksen päätöksentekoa ja ymmärrystä oman pihan kasvillisuudesta.

Kuvaotteet Helsingissä sijaitsevan asunto-osakeyhtiön tilaamasta kartoituksesta ja hoitosuunnitelmasta.

Kasvikartoitus, Ruohoranta Oy
Näyte kasvillisuuden esittelystä kartoituksen jälkeen.
Kasvikartoitus, Ruohoranta Oy
Näyte puutarhakasvillisuuden kartoituksesta.
Hoitosuunnitelma, Ruohoranta Oy
Näyte pihan hoitosuunnitelmasta.